AATTEIDEN MIES

Suomen kansa on se peltosarka,
johon minä olen määrätty kylvämään,
Suomen kansan henki se maanlaatu,
jota olen syntynyt viljelemään.
   - Erkon muistiossa 1886 -

J. H. Erkon tuotantoa ja toimintaa leimaa suomalaisuusaate. Erkon opiskeluvaihe (1867−1872) Jyväskylän seminaarissa osui aikaan, jolloin suomalaisuutta muokattiin romantiikan hengessä. Se loi hänen toimintaansa valoisan pohjavireen ja uskon sivistyksen voittoon kansan valistamisen avulla.

Suomalaisuusaate kehittyi 1800-luvun lopulla nimenomaan nuorten kulttuurivaikuttajien piirissä käytännönläheiseksi ja laajaksi toimintaohjelmaksi. Vanhempaa sukupolvea edustanut J. H. Erkko oli mukana nuorten ryhmässä, Nuoren Suomen piirissä. Hän oli valmis ajamaan hyviksi näkemiään asioita paitsi kirjallisessa työssään myös käytännön toimissa.

Erkon mielestä kansa oli oman kielen välityksellä nostettava sivistykseen, sillä vain sivistyksen kautta kulki tie valtaan. Erkko toimi aktiivisesti suomen kielen aseman parantamiseksi muun muassa tukemalla suomenkielisten koulujen perustamista. Viipurissa asuessaan hän perusti kansankirjaston. Tuusulaan muutettuaan hän lahjoitti paikkakunnalla jo olleelle kirjastolle mittavan kirjakokoelman.

Kansanvalistuksen levittämiseksi J. H. Erkko tuki myös nuorisoseurojen, raittiusseurojen ja työväenyhdistysten perustamista ja toimintaa. Kaikkien niiden ohjelmistoon kuului 1800-luvun lopussa vahva sivistyksellinen pyrkimys. Ihmisten välinen tasa-arvo lisäsi mahdollisuutta päästä kohti sivistystä, joten myös sitä kautta niin työväen- kuin naisasiakysymykset tulivat Erkolle ja muille nuorsuomalaisille tärkeiksi